Tärkeää on ottaa tietotekniikan ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä potilaat mukaan palveluiden kehittämiseen, todetaan Aalto-yliopiston ja Terveyskylän tutkimuksessa.

Terveydenhuollon verkkopalveluiden käyttöönoton on kansainvälisesti havaittu olevan hyvin hankalaa: arviolta peräti 45 prosenttia palveluista epäonnistuu terveydenhuollon ammattilaisten vastustuksen takia. Juuri julkaistussa Aalto-yliopiston ja Terveyskylän tutkimuksessa havaittiin lukuisia tekijöitä, jotka helpottavat palveluiden käyttöönottoa. Tieto auttaa uusien verkkopalveluiden lanseeraamista terveydenhuollossa tulevaisuudessa.

Tutkimuksessa keskityttiin suomalaiseen erikoissairaanhoidon Terveyskylä.fi-verkkopalveluun, joka tarjoaa terveydenhoitoon liittyvää tietoa ja tukea kansalaisille sekä työkaluja terveydenhuollon ammattilaisille. Terveyskylässä on kehitetty kaikille avoimien, eri terveysongelmiin keskittyvien virtuaalitalojen lisäksi tietyille potilasryhmille tarkoitettuja digihoitopolkuja. ”Koska uusia digihoitopolkuja oli tulossa lisää, halusimme kerätä ensimmäisistä digihoitopoluista oppeja myöhempien polkujen käyttöön”, kertoo Aalto-yliopiston tutkija ja artikkelin ensimmäinen kirjoittaja Sari Kujala.

Tutkijat haastattelivat työntekijöitä Helsingin, Turun, Oulun, Tampereen ja Kuopion yliopistollisista sairaaloista ja tiedustelivat heidän kokemuksiaan käyttöönottoon liittyen. Haastateltavat olivat pääasiassa sairaanhoitajia, jotka ovat olleet vastuussa digihoitopolkujen käyttöönotosta omilla työpaikoillaan. Haastateltavat valittiin erilaisten hoitopolkujen parista ja eri sairaaloista, jotta oppeja saatiin kerättyä erilaisista ympäristöistä.

Tutkijat toteavat saamiensa tulosten perusteella, että kun terveydenhuollossa otetaan käyttöön uusia sähköisiä palveluita, oleellista on ottaa niin terveydenhuollon kuin tietotekniikan ja käytettävyyden ammattilaiset mukaan suunnitteluun. Myös usein vaikeaksi koettu potilaiden osallistaminen on tärkeää.

”Jos saamme pienenkin joukon mukaan esimerkiksi testaamaan, palaute auttaa kehittämään palveluita helppokäyttöisemmiksi. Lisäksi apuna olisi hyvä olla käyttäjäkeskeisen suunnittelun tai palvelumuotoilun osaajia. He pystyvät tunnistamaan piilotarpeita, joista käyttäjät eivät osaa kertoa, sekä yhdistämään eri osapuolten tarpeet ratkaisuiksi. Potilaita voidaan ottaa mukaan jatkuvasti pienimuotoisesti osana hoitoa, mutta lisäksi yhteistyössä potilasjärjestöjen, opinnäytteiden tekijöiden ja tutkijoiden kanssa”, Kujala sanoo.

Tutkimuksessa todetaan myös, että palveluista ja niihin liittyvistä muutoksista on tärkeää tiedottaa jatkuvasti. Ammattilaisille pitää tarjota riittävästi koulutusta ja opastusta palveluiden käyttöön ja heidän esiin nostamansa huolenaiheet täytyy ottaa tosissaan. Myös käyttäjäpalautetta kannattaa kerätä ja palveluita testata kaikissa vaiheissa, jotta palveluita voidaan kehittää jatkuvasti ja jotta varmistutaan esimerkiksi siitä, että palvelut ovat ymmärrettäviä kaikille ihmisille. Oleellista on tiedostaa, että käyttöönotto vie aikaa ja resursseja. Siksi käyttöönotto kannattaa suunnitella huolella, eikä siitä huolehtimista pidä sysätä organisaatiossa yhden ihmisen hartioille.

”Ammattilaisia motivoivat palvelut, jotka sujuvoittavat työntekoa – esimerkiksi tietoja tarvitsee kirjata vain yhteen kertaan – ja jotka auttavat potilaita. Haastateltavien mukaan innostusta on herättänyt esimerkiksi digihoitopolku, joka auttaa tunnistamaan vakavan iho-oireen kotona olevan potilaan lähettämän valokuvan avulla”, Kujala sanoo.

Tutkijat ovat jo pitkään tienneet, että niin terveydenhuollon ammattilaisten kuin potilaiden motivointi uusien terveydenhuollon verkkopalveluiden pariin on hankalaa. ”Uusien sähköisten palveluiden käyttöönotto aiheuttaa stressiä kiireiseen hoitotyöhön, eikä ammattilaisia ole aina tuettu riittävästi muutoksessa.”

Sähköiset palvelut auttavat kuitenkin oikein toimiessaan tarjoamaan parempaa palvelua, ja ne helpottavat ammattilaisten työtä. Palvelut myös maksavat Suomelle paljon. Näistä syistä on tärkeää saada niin ammattilaiset kuin potilaat käyttämään niitä. Lääkärit ja hoitajat eivät aina muista kertoa palveluista potilailleen. Kujalan mukaan se olisi kuitenkin tärkeää: tutkimusten mukaan sillä, että ammattilainen suosittelee palveluita potilailleen, on suuri vaikutus palveluiden käyttöön.

Tutkimus on osa DigiIN-hankekokonaisuutta, jonka tavoitteena on palvelukulttuuria uudistamalla saada kaikki ihmiset mukaan digitaaliseen yhteiskuntaan ja jota rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).

Lähde

Tutkimusartikkeli julkaistiin hiljattain Journal of Medical Internet Research -lehdessä. Linkki artikkeliin: http://dx.doi.org/10.2196/17696

Lisätietoja

Sari Kujala
Tutkija, Aalto-yliopisto
Varajohtaja, DigiIN
Puh. 050 3862 768
etunimi.sukunimi@aalto.fi