Tuore DigiIN -hankkeessa tehty katsaus osoittaa, että potilasportaalien kautta tapahtuva vuorovaikutus voi edistää potilaiden sitoutumista hoitoon ja laskea hoitoon hakeutumisen kynnystä. Kuitenkaan pelkkä digitaalinen vuorovaikutus ei aina riitä: esimerkiksi monimutkaiset potilastapaukset on tarpeen käsitellä kasvotusten. Lisäksi havaittiin, että potilasportaalien kautta tapahtuva vuorovaikutus lisää hoitoalan ammattilaisten kuormaa, jos sille ei ole osoitettu erillisiä aika- ja työntekijäresursseja.
”Vaikka monet meistä kommunikoivat päivittäin arjessa erilaisia digitaalisia välineitä käyttäen, se ei tarkoita, että niiden käyttö työssä olisi itsestään selvyys, varsinkaan terveydenhuollossa, jossa käsitellään usein hyvin herkkiäkin asioita”, pohtii DigiIN-hankkeen vieraileva tutkija Elina Laukka.
”Portaalien kautta tapahtuva vuorovaikutus on lisääntynyt vuodesta toiseen, ja tarve välttää fyysisiä kontakteja koronaepidemian aikana on lisännyt sen merkitystä entisestään. Siksi on tärkeä tutkia ja kehittää sitä käytännön työssä”, hän jatkaa.
Tutkimustulokset osoittivat, että osa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista kokee jopa pelkoa ja ahdistusta portaalissa tapahtuvaa viestimistä kohtaan, ja he kokivat, että viestin muotoiluun sähköisessä välineessä on kiinnitettävä paljon huomiota. Tämä yhdessä riittämättömän resursoinnin kanssa lisää ammattilaisten kuormitusta.
”Sähköiset palvelut tarjoavat potilaalle mahdollisuuden olla yhteydessä ammattilaiseen milloin tahansa. Tärkeää olisi varmistaa, että portaalit tukisivat myös ammattilaisten työtä, eivätkä lisäisi heidän työmääräänsä”, Laukka toteaa.
Katsauksen tulokset osoittivat, että vaikka portaalin kautta viestiminen lisäsi toisinaan ammattilaisten työkuormaa, se saattoi myös joissain tapauksissa tehdä työstä tehokkaampaa. Nämä tulokset nousivat yleensä esiin eri tutkimuksissa, joten eroja voisi selittää esimerkiksi eri organisaatioiden erilainen resursointi ja käytössä olevien portaalien käytettävyys.
”Jos portaalin kautta tapahtuva viestittely tapahtuu niin sanotusti ylimääräisenä tehtävänä, on suurempi riski sille, että se kasvattaa työnkuormaa ja viesteihin vastaaminen unohtuu”, pohtii Laukka.
Tutkimusten perusteella potilasportaalien käytöstä saa parhaiten hyötyjä silloin, kun niissä viestimiseen on osoitettu selvät resurssit ja järjestelmien käytettävyys on hyvä.
Katsauksen mukaan päättäjien, organisaatioiden ja koulutuslaitosten pitäisikin panostaa enemmän ammattilaisten digitaalisen vuorovaikutuksen taitoihin sekä hyvin toimiviin portaaleihin. Organisaatioiden ja koulutuslaitosten tulisi tarjota ammattilaisille riittävästi koulutusta ja ottaa portaalien kehitystyössä huomioon kaikkien sidosryhmien ja erityisesti loppukäyttäjien kokemukset.
Lähde
Healthcare professionals’ experiences of patient-professional communication over patient portals: A systematic review of qualitative studies. J Med Internet Res.
Lisätietoja
Elina Laukka
yliopisto-opettaja, Oulun yliopisto
vieraileva tutkija, DigiIN
elina.laukka@thl.fi