Digitaalinen osallisuus on tiukasti yhteydessä digitaaliseen hyvinvointiin. Digitaalinen osallisuus syntyy digitaalisissa kohtaamisissa käyttäjien ja palvelujentarjoajien kesken ja mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan ja palveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa osallisuus tarkoittaa erityisesti pääsyä peruspalveluihin ja teknisen tuen äärelle.

Valtiovarainministeriön asettaman Digi arkeen -neuvottelukunnan pyöreän pöydän keskustelussa lokakuussa digitaalinen hyvinvointi määriteltiin sosiaaliseksi, fyysiseksi ja psyykkiseksi hyvinvoinniksi sähköisten laitteiden ja palveluiden sisältämässä arjessa.

Nyt neuvottelukunta on tuonut esille kolme ehdotusta digitaalisen osallisuuden edistämiseksi:

Mittarit kertovat hyvinvoinnista

Kaksi ensimmäistä neuvottelukunnan toimenpide-ehdotuksista liittyivät tilannekuvan luomiseen ja seurantaan. Digitaalisessa yhteiskunnassa on tärkeää seurata ja mitata osallisuutta ja hyvinvointia ja koota tiedot yhteen sekä jakaa ne avoimesti kehittäjien tueksi.

Digihyvinvointia ei kuitenkaan voida seurata vain yhdellä mittarilla, vaan kuva kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista on muodostettava useamman indikaattorin avulla. Tutkimuksissa tulisi kiinnittää enemmän ja syvällisemmin huomiota siihen, millaisia muutoksia digitaalisuus aiheuttaa yhteiskunnassa ja hyvinvoinnissa. Pyöreän pöydän keskusteluissa nousi esiin toive, että sähköisten palvelujen tietopohjaa vahvistetaan ja selkeytetään edelleen. Siksi olisi olennaista määritellä selkeä vastuutaho tilannekuvan luomiselle ja saada sisällytettyä hyvinvointia ja osallisuutta mittaaviin väestötason kyselyihin digitalisaation vaikutuksia selvittäviä mittareita, joiden kautta kehitystä voidaan seurata.

Tilannekuvan täytyy myös olla päättäjien, asiantuntijoiden sekä palvelujen kehittäjien käytettävissä helposti, jotta sitä voidaan hyödyntää

Yhteiskehittämisellä kohti parempia digitaalisia palveluja

Yhteiskehittäminen ja sen mahdollisuudet nousivat keskustelussa useasti esiin yhtenä tärkeänä osana palveluiden kehittämiselle. Ihmisten kokemusten, hyvien käytäntöjen, tiedon ja tulosten jakaminen avoimesti nostaisi esiin parhaimmat käytännöt ja osaamisen, jolla voitaisiin laajentaa digitaalisten palvelujen kehittäjien toimintamahdollisuuksia. Palveluja pitäisi kehittää eri organisaatioissa laaja-alaisissa tiimeissä, jotta työhön saadaan mukaan näkökulmat substanssista asiakastyöhön ja tekniseen puoleen.

Palvelujen hyvää kehitystä auttaisivat myös käyttäjien osallistuminen kehitystyöhön varhaisessa vaiheessa, moninaisuuden huomioiminen sekä vetovastuun antaminen jollekin tietylle taholle valvonnassa, sääntelyssä, kokonaiskuvan ylläpitämisessä ja saavutettavuuden parantamisessa.

Digi arkeen -neuvottelukunnan järjestämä pyöreän pöydän keskustelu aiheesta hyvinvointi ja osallisuus digitaalisessa yhteiskunnassa pidettiin torstaina 29.10.2020. Keskusteluun osallistui lähes 80 henkilöä yli 60 eri organisaatiosta. DigiIN -hankkeesta mukana olivat Tarja Heponiemi, Sari Kujala, Anne Kouvonen, Sakari Taipale ja Päivi Topo.

Valtiovarainministeriön digi arkeen -materiaalit

Johtopäätökset pyöreän pöydän tilaisuudesta