DigiIN-hanke sai rahoituspäätöksen kesäkuun lopulla 2019. Ensimmäistä toimintavuottamme kuvaavat vauhdikkaasti alkanut työ syksyllä ja koronan myllertämä kevätkausi.  Kahdesti vuodessa raportoimme Strategisen tutkimuksen neuvostolle vaikuttavuustarinoin, joissa kuvataan tutkimus- ja vaikuttamistyön etenemistä ja mahdollisia matkan varrella suunnitelmiin tulleita muutoksia.

Tiivistimme tähän yksivuotiskatsaukseen osan vaikuttavuustarinoiden sisällöistä.

Tavoitteena saada kaikki pysymään mukana digitalisoituvassa yhteiskunnassa

DigiIN-hanke on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston Kulttuuri teknologisoituvassa yhteiskunnassa (CULT) -ohjelmaa, ja hankkeessa etsitään vastauksia erityisesti ohjelman kysymykseen Miten teknologisen kehityksen ja kulttuurin vuorovaikutusta voidaan tukea niin, että kaikki pysyvät mukana monikulttuuristuvassa ja teknologisoituvassa yhteiskunnassa?

DigiINillä on kolme isoa tavoitetta: uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukulttuuria, saada parempia sähköisiä palveluja kaikille sekä ehkäistä haavoittuvassa asemassa olevien syrjäytymistä.

Uusi palvelukulttuuri sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Sähköiset omahoitopalvelut, tietojärjestelmät ja niihin liittyvä osaaminen ovat yhä suuremmassa roolissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työssä. Tietojärjestelmien huono käytettävyys aiheuttaa lisääntyvää stressiä ammattilaisille, eikä tämä ongelma näytä helpottavan. Lisäksi uudet omahoitopalvelut, tekoäly ja robotisaatio edellyttävät ammattilaisilta uudenlaista roolia ja toimintatapoja.

Ammattilaisten ja organisaatioiden täytyy muuttaa työnteon prosesseja, ammatti-identiteettiä ja palvelukulttuuria, ja he tarvitsevat tukea muutokseen. Etsimme keinoja tähän tukeen ja paneudumme moniin digitalisaatioon liittyviin ilmiöihin, kuten informaatiokaaokseen, digistressiin, muutosvastarintaan ja oppimistarpeisiin.

Parempia sähköisiä palveluja kaikille

Sähköisten palvelujen hyödyntäminen on usein vaikeinta juuri palveluita eniten tarvitseville. Haluamme selvittää, miten sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan suunnitella kaikille helppopääsyisiksi, käytettäviksi ja kustannusvaikuttaviksi.

Tavoitteena on varmistaa kaikille käyttäjäryhmille sujuva ja yhdenvertainen pääsy palvelujen piiriin heidän tarpeitaan vastaavalla tavalla. Suunnittelun avulla pyritään palveluiden hyvään käyttäjäkokemukseen, joka kannustaa ihmisiä hoitamaan omaa terveyttään ja hyvinvointiaan.

Haavoittuvassa asemassa olevien syrjäytymisen ehkäisy

Tavoitteenamme on ehkäistä eri tavoin haavoittuvassa asemassa olevien, kuten ikääntyneiden, maahanmuuttajien ja sosiaalisesti marginalisoitujen, syrjäytymistä. Tuotamme tietoa digipalveluihin liittyvistä arkielämän ongelmista, huolista ja tarpeista sekä tavoista ylittää niitä erilaisten tukipalvelujen avulla.

Kiinnitämme huomiota niin yksilöllisten, sosiaalisten kuin rakenteellistenkin tekijöiden rooliin ongelmien syntymisessä ja ratkaisuissa. Lisäksi selvitämme, miten suurin maahanmuuttajaryhmämme, venäjänkieliset, käyttävät digiteknologioita ja -palveluita.

Tutkimme, millaisilla tavoilla vanhemmat ikäluokat käyttävät digitaalisia palveluja sekä millainen yhteys digiteknologioilla on heidän tyytyväisyyteensä elämään sekä kokemaansa terveyteen.

Haluamme vaikuttaa päihdeongelmaisten, vankien ja mielenterveyskuntoutujien parissa työtä tekevien työkulttuuriin siten, että se tukisi paremmin näitä ryhmiä palvelujen käytössä. Tutkimme myös vankiloiden digitalisaatiota sekä sen merkitystä rikosseuraamusalan työkulttuurin ja vapautuvien vankien rikollisuudesta irrottautumisen kannalta.

Luomme ja jalkautamme uusia ratkaisuja, jotka osallistavat marginaalissa olevia ihmisryhmiä käyttämään digitaalisia palveluita ja tekevät palveluista helpommin saatavia ja saavutettavia.  Tavoitteena on myös kehittää uusia pedagogisia malleja sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutukseen.

Vaikuttavat kohtaamiset vievät kohti tavoitteita

Järjestimme 11.11. hankkeen aloitusseminaarin THL:ssä. Avoin seminaari herätti paljon kiinnostusta esimerkiksi järjestöissä ja useammassa eri ministeriössä. DigiIN-hankkeen esittelyn lisäksi seminaarissa käsiteltiin sote-palveluiden digitalisaation nykytilannetta ja sitä, miten digitalisaatio on vaikuttanut asiakastyöhön sote-palveluissa.

Samana päivänä pidimme ensimmäisen hankkeen ohjausryhmän kokouksen. Hankkeelle on saatu suuri ja sitoutunut ohjausryhmä, joka on mm. auttanut konkretisoimaan erilaisia tukea tarvitsevia ihmisryhmiä ja heidän palvelutarpeitaan.

Ensimmäisenä vuonna pystytimme hankkeen viestinnälle raameja: oma visuaalinen ilme, verkkosivut ja Twitter-tili otettiin käyttöön. Perinteisten tutkimusuutisten lisäksi olemme pitäneet sote-palveluiden digitalisoitumisen eri näkökulmia esillä blogikirjoituksissa, joita on pyydetty hankkeen tutkijoiden lisäksi myös esimerkiksi ohjausryhmän jäseniltä.

Hankkeen alkuaikana on ollut tärkeää luoda yhteyttä sidosryhmiin ja pitää esillä digimurroksen merkittävyyttä sote-alalla. DigiIN-hankkeen eri työpakettien tutkijaryhmät ovatkin avanneet vuoden aikana digipalvelujen haasteita ja niiden ratkaisemisen tavoitteita esiin useissa tilaisuuksissa monille eri kohderyhmille.

Yksi tärkeimmistä hankkeen kohderyhmistä ovat sote-alan ammattilaiset. Heitä tavoitettiin esimerkiksi JHL:n sotefestareilla, missä kerroimme vanhushoivan digitalisaation etenemisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa ja digitalisaation työ- ja palvelukulttuurille asettamista haasteista.

Tarja Heponiemi ja Sari Kujala puolestaan puhuivat PPSHP:n koulutuspäivässä 5.9.2019 otsikolla Terveydenhuollon digipalvelut kuntalaisten arjessa ja ammattilaisten työssä. Koulutuksen aiheina olivat mm. tietojärjestelmiin liittyvä stressi ja kuormitus sote-alalla, tietojärjestelmien käytettävyys ja tietojärjestelmiin liittyvä osaaminen. Lisäksi esillä olivat organisaatioille ja johdolle annetut suositukset digitalisaation hyödyntämisestä.

Rikosseuraamuslaitoksen Älykäs vankila -hankkeen Sähköisen asioinnin kehittämisen seminaarissa 19.11.2019 Teemu Rantanen esitteli alustavia tuloksia tutkimuksesta, jonka aineistoa on kerätty haastattelemalla rikostaustaisia henkilöitä eri puolella Suomea.

DigiINissä on oltu aktiivisessa vuorovaikutuksessa myös kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa.

Heti alkutaipaleella järjestimme 23.8.2019 avoimen seminaarin Medical decision making and motivating people in using digital health, jossa puhujana oli professori Talya Miron-Shatz Israelista. Suunnittelimme tulevaa kansainvälistä yhteistyötä eri tahojen kanssa tapaamisissa MedInfo-konferenssissa Ranskassa 27.–30.8.2019.

Sakari Taipale luennoi Nantesin yliopiston, Nantesin yliopistosairaalan, VTT:n ja Ortonin sairaalan yhteisessä kansainvälisessä konferenssissa 9.10.2019. Luento käsitteli sitä, kuinka terveydenhuollon palvelukulttuurin olisi huomioitava ikääntyneiden eriytyneet digitaidot ja kulttuurinen monimuotoisuus.

DigiINin myötä ikääntyneiden tarpeet digitaalisten laitteiden ja palvelujen käyttäjinä olivat esillä mm.14th European Sociological Association (ESA) -konferenssissa Manchesterissa. Lisäksi järjestimme kansainvälisen AgeCare DigiIN -workshopin Conceptualizing and theorizing health and social services in digital society Jyväskylässä. Sen avoimiin luentoihin ja keskusteluihin kutsuimme osallistujia useista sidosryhmistä, kuten KSSHP, JAMK ja Jyväskylän kaupunki. Workshopissa luotiin myös useita uusia kansainvälisiä kontakteja. Workshopin pohjalta on käynnistetty kansainvälinen kirjahanke keväällä 2020.

Kansainvälinen yhteistyö vahvistui myös Sari Kujalan tutkijavierailulla UMIT – the health & life sciences  -yliopistossa Itävallassa 18.11.–13.12.2019.

Tarjoamme tietoa päätöksenteon tueksi

Olimme keskustelemassa palvelujen digitalisaatiosta pääkaupunkiseudun tarkastuslautakuntien järjestämässä sähköisten palvelujen seminaarissa. Aiheen taustalla on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan sekä HUS:n yhteinen sähköisten terveyspalvelujen arviointi. Tilaisuuden osallistujat olivat hyvin kiinnostuneita alustavista tuloksistamme ja saimme keskusteluista eväitä uusiksi tutkimuskysymyksiksi.

DigiIN hankkeelta pyydettiin jäsen ja varajäsen kuntaministeri Sirpa Paateron alulle panemaan ja VM:n asettamaan Digi arkeen -neuvottelukuntaan kaudelle 2020−2023. Neuvottelukunnan tavoitteena on tukea digitaalisten palvelujen kehittämistä niin, että eri väestöryhmät pystyisivät käyttämään yhdenvertaisesti digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. Hankkeesta Tarja Heponiemi on varsinainen jäsen ja Sari Kujala varajäsen.

Neuvottelukunta on pitänyt ensimmäisen kokouksensa ja mietittäessä neuvottelukunnan tehtäviä olemme tuoneet julki DigiIN-hankkeen tärkeitä teemoja. Tarkoituksena neuvottelukunnassa on esim. järjestää pyöreän pöydän keskusteluja ja tehdä kannanottoja sekä vaikuttaa esim. hallitusohjelmiin.

Yhteys tärkeään sidosryhmään vahvistui vuoden alussa, kun Anne Kouvonen aloitti A-Klinikkasäätiön hallituksen jäsenenä 1.1.2020.

Digisyrjäytymisen asiantuntemusta koulutussisältöihin

Yksi DigiINin tavoitteista on tukea uudenlaisen digitaalisen palvelu- ja työkulttuurin syntyä koulutussisältöjen kautta. Hankeryhmän asiantuntemus oli käytössä Helsingin yliopiston uudessa, syksyllä 2019 aloittaneessa, Sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelmassa, jonka johtoryhmässä Anne Kouvonen toimi asiantuntijajäsenenä syksyn ajan. Ohjelma kouluttaa tulevaisuuden sote-johtajia ja se on ollut heti aloitusvuonnaan Helsingin yliopiston suosituin maisteriohjelma.

Laurea-ammattikorkeakoulussa opiskelijat ovat päässeet tutustumaan DigiINin teemoihin, ja opiskelijatyönä tehtiin esimerkiksi kirjallisuuskatsaus päihdekuntoutujien digitaalisista palveluista. Sekä rikosseuraamusalalla että sosiaalialalla on tekeillä opinnäytetöitä DigiIN-hankkeessa.

Koronaepidemia toi vahvasti esiin digituen tarpeen palveluiden käyttäjille

Koronaepidemian aikana DigiIN-hanke on ollut ajankohtaisempi kuin koskaan: digiloikkaan on pakotettu aivan uusi vauhti. Olemme nostaneet digiin.fi-sivujen uutisissa ja blogeissa esille digisyrjäytymisvaarassa olevien ryhmien tilannetta ja toisaalta niitä tahoja, joista voi saada tukea.

Nostimme myös heti esille blogin kautta tähän tilanteeseen loistavan konseptin hankkeessa myös mukana olevan Ikäinstituutin osiosta: iäkkäiden etäjumpan. Ne ovatkin kiinnostaneet laajasti, ja esimerkiksi jumppavideoiden näyttökerrat tuplaantuivat vain kahdessa kuukaudessa aiempiin vuosiin verrattuna.

Ikäinstituutti sai joulukuussa 2019 STEAlta rahoituksen iäkkäiden etäjumpan järjestölähtöiseen kehittämiseen. Rahoituksen turvin on ryhdytty kehittämään etäjumpan konseptia sellaiseksi, että se ottaa aiempaa paremmin huomioon järjestöjen tarpeet ja realiteetit. Iäkkäiden etäjumppaa ja siihen liittyvää seurantatutkimusta esiteltiin myös Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -juhlaseminaarissa 5.–6.2.2020 Helsingissä. Tilaisuuteen osallistui noin 200 kuntien ja muiden sidosryhmien edustajaa, jotka edistävät iäkkäiden terveysliikuntaa ympäri Suomen.

Laurea-ammattikorkeakoulussa päätettiin myös tehdä haastattelupuheluja sekä ikäihmisten digikokemusten selvittämiseen että samalla heidän koronan rajoittaman arkensa piristämiseen. Viisi opiskelijaa tutustui digisyrjäytymisen käsitteeseen, ikäihmisille suunnattujen palveluiden tarjontaan ja palveluneuvonnan- ja ohjauksen keinoihin. Lisäksi he tekivät 31 puhelinhaastattelua ikäihmisille ja analysoivat ne.

Korona muutti tapaamisten ja tiedonkeruiden suunnitelmia

Koronapandemia muutti DigiIN-hankkeen suunnitelmia monelta osin.

Useita sidosryhmien kohtaamiselle arvokkaita tapahtumia, kuten Terve-SOS ja Terveydenhuollon ATK-päivät, jouduttiin perumaan. Vuorovaikutusta lisäämään tehtiin siis enemmän uutisia ja blogikirjoituksia ja pyrittiin aktiivisuuteen Twitterissä.

Myös hankkeen sisäinen viestintä siirtyi etäkokouksiin ja suunniteltu eri työpakettien tutkijaryhmien tapaaminen siirtyi eteenpäin.

Koronan takia jouduttiin siirtämään myös maaliskuulle suunniteltu Palvelujen saatavuus digiaikana -seminaari. Siirrosta oli toisaalta myös iloa: seminaariin ilmoittautui nopeasti paljon enemmän ihmisiä, kuin varattuun tilaan olisi mahtunut. Siirrämme sen syksylle ja järjestämme webinaarina, jolloin voimme paremmin vastata suureen kiinnostukseen.

Myös joidenkin tiedonkeruiden aikatauluja täytyi muuttaa tai vaihtaa toteutustapaa kasvokkaisesta etäyhteyksiin.

Poimintoja ensimmäisen vuoden tutkimustyöstä

DIgiIN-hankkeen ensimmäisen vuoden aikana julkaisimme 10 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia ja 8 muuta julkaisua, kuten opinnäytetöitä.

Olemme analysoineet jo olemassa olevia aineistoja ja julkaisseet niistä kansainvälisiä artikkeleita.

Vertailimme tietojärjestelmien käytettävyyskokemuksia eri ammateissa (lääkärit vs. sairaanhoitajat) ja havaitsimme, että lääkärit olivat tyytyväisempiä järjestelmien tekniseen laatuun ja opittavuuteen, kun taas hoitajat pitivät järjestelmiä helppokäyttöisempinä ja näkivät järjestelmien tukevan paremmin yhteistyötä kuin lääkärit. Havaitsimme, että sairaaloissa käytettävät potilastietojärjestelmämerkit tukivat paremmin lääkärien työtä, kun taas terveysasemilla käytettävät merkit täyttivät paremmin hoitajien tarpeet.

Olemme analysoineet ja tunnistaneet sähköisten omahoitopalveluiden käyttöönottoon liittyviä haasteita ja osaamistarpeita sekä erityisesti esimiesten roolia.

Tällä hetkellä analysoimme ja kirjoitamme kansainvälisiä tieteellisiä käsikirjoituksia mm. siitä, kuinka tietotulva, sähköisten järjestelmien käytettävyys, psykososiaalinen työympäristö ja työhyvinvointi liittyvät toisiinsa sote-ammattilaisilla. Pyrimme tunnistamaan suojaavia tekijöitä, jotka tukevat sote-ammattilaisten hyvinvointia sekä toisaalta lisäämään tietoa siitä, mitkä tekijät lisäävät haavoittuvuutta heikolle työhyvinvoinnille digitalisoituvassa ympäristössä. Selvitämme muun muassa työpaikalta saatavan sosiaalisen ja tietoteknisen tuen merkitystä sähköisten palvelujen ja digitaalisten työvälineiden käyttöön kotihoidossa.

Alustavat tulokset osoittavat, että varsinkin nuoret sairaanhoitajat ovat vaarassa kokea tietotulvaan liittyvää kuormittuneisuutta työssänsä. Havaitsimme, että nuorilla sairaanhoitajilla, jotka kokevat sähköiset potilastietojärjestelmät vaikeaksi käyttää, esiintyy työssään iäkkäämpiä sairaanhoitajia enemmän kognitiivisia virheitä.

Sähköisten järjestelmien käyttäjäystävällisyys voi kuitenkin suojata nuoria sairaanhoitajia tältä tietotulvaan liittyvältä kuormitukselta. Toisaalta taas sähköisten järjestelmien muutokset ja toimimattomuus kuormittavat varsinkin ikääntyneempiä sairaanhoitajia. Kuormitus on kuitenkin huomattavasti alhaisempi jos järjestelmien käyttäjäystävällisyys on hyvä, ja käyttäjäystävällisyys suojaa yhtä lailla niin nuoria kuin ikääntyneitä sairaanhoitajia muuttuviin järjestelmiin liittyvältä kuormitukselta.

Alustavien tulostemme mukaan järjestelmien huono käytettävyys ja työkuormitus syövät sähköisten järjestelmien käytöstä saatavia hyötyjä. Järjestelmien käytöstä saadut hyödyt eivät siis ole riippuvaisia ainoastaan käytettävyyteen liittyvistä tekijöistä, vaan myös työympäristön piirteillä on merkitystä.

Edellä mainittujen lisäksi olemme tutkimassa viime vuosina (2016–2018) valmistuneiden sekä kauemmin työssä olleiden sairaanhoitajien osaamista ja mm. sitä, ovatko esimerkiksi valmistumisvuosi, ikä, työskentelysektori tai maantieteellinen alue yhteydessä sairaanhoitajien osaamiseen. Tutkimuksen avulla pyrimme myös tunnistamaan mahdollisia tietojärjestelmien käyttöön liittyviä koulutustarpeita.

Alustavat tulokset osoittavat, että tietojärjestelmien käyttöön liittyvä osaaminen on äskettäin valmistuneilla sairaanhoitajilla parempaa kuin niillä, joilla valmistumisesta on kulunut pidempi aika. Tulokset korostavat riittävän täydennyskoulutuksen ja tuen merkitystä etenkin niille sairaanhoitajille, joiden perustutkintoa koskevissa opinnoissa tiedonhallinnan koulutus on ollut vielä vähäistä

Olemme aktiivisesti osallistuneet myös STePS 3.0 -hankkeen kyselyjen suunnitteluun. Tarkoituksena on ollut tehdä tänä vuonna laajat kansalliset kyselyt lääkäreille, sairaanhoitajille, sosiaalityöntekijöille ja kansalaisille (osana FinSote-kyselyä) sekä terveyden- ja sosiaalihuollon organisaatioille. Pyrimme saamaan kyselyihin mukaan DigiIN-hankkeen teemoja. Kyselyiden aikatauluja on jouduttu jonkin verran muuttamaan koronaepidemian takia.

Jyväskylässä on kerätty Vanhustyö ja teknologia 2019 -kysely johon saatiin vastaukset 6900 vanhustyön työntekijältä.  Kyselystä voimme saada ajantasaisen kuvan IT-laitteiden ja sähköisten palveluiden käytöstä vanhuspalveluissa ja hoivatyössä. Lisäksi tarkoitus on selvittää digiteknologioiden käytön merkityksiä ja yhteyksiä työoloihin ja päivittäisiin työrutiineihin sekä hoivasuhteisiin. Kyselyyn vastanneista muodostetaan lisäksi paneeli, ja tarkoituksena on tehdä DigiIN-hankkeen aikana jatkokyselyt samoille henkilöille ja seurata hoivatyön luonnetta ja digitalisoitumista vuosina 2019−2025.

Maaliskuussa 2020 keräsimme kyselyllä 151 ammattilaisen ja heidän esimiestensä kokemuksia, haasteita ja tukitarpeita Omaolon oirearvioon liittyen yhdeksässä sairaanhoitopiirissä.

Olemme myös haastatelleet Terveyskylän digihoitopolkujen kehittämisestä ja käyttöönotosta vastaavia projektikoordinaattoreita. Huono käytettävyys, yhteensopivuusongelmat ja puuttuvat toiminnallisuudet osoittautuivat yleisiksi käyttöönoton ongelmiksi. Hyviksi käytännöiksi tunnistettiin jatkuva tiedottaminen ja palautteen kerääminen sekä potilailta että ammattilaisilta. Tuloksista kirjoitettu käsikirjoitus on hyväksytty Journal of Medical Informatics -lehteen.

Tarkoituksena on myös aloittaa kesän aikana syvällisemmät laadulliset tapaustutkimukset neljällä terveysasemalla, jotka ovat ottaneet käyttöön uudenlaisia digitaalisuuteen pohjautuvia työ- ja palvelutapoja.

Monikulttuurisuus-osahankkeessa olemme tehneet syksyllä 2019 ja alkukeväällä 2020 havainnointia ja haastatteluja kahdessa ryhmässä, joissa tarjotaan digitukea venäjäksi.

CHARM eli Care, Health and Ageing of Russian-speaking Minority in Finland aineisto on kerätty ja aineistosta on julkaistu perusraportti. Raportin julkistamistilaisuuden oli tarkoitus olla huhtikuussa 2020, mutta se jouduttiin perumaan koronapandemian vuoksi. CHARM-aineistosta on parhaillaan tekeillä useita julkaisuja ja opinnäytetöitä.

Sosiaalisesti marginalisoitujen ryhmien tukeminen digitaalisten palvelujen käytössä -työpaketin osalta on laadittu rikostaustaisiin kytkeytyviin osatutkimuksiin liittyvä tutkimussuunnitelma. Rikostaustaisiin liittyvän haastatteluaineiston analyyseja on aloitettu.

Tuorein julkaistu tutkimuksemme FinSote-aineistosta osoittaa, että taloudellisesti, terveydellisesti ja sosiaalisesti heikommassa asemassa olevat kokevat hyötyvänsä vähiten sähköisistä palveluista. Tutkimuksessamme tärkeimmäksi sähköisten palvelujen hyötyjä selittäväksi tekijäksi nousi digiosaaminen.  Riski palveluista syrjäytymiseen ja hyvinvoinnin heikkenemiseen on erityisen suuri jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevilla ryhmillä, siksi tämänkin tutkimuksen tulostenperusteella etenkin digisyrjäytymisriskissä olevien ryhmien digiosaamisen parantamiseen olisi nyt tärkeä panostaa.