Esittelyssä Sari Kujala DigiIN-konsortion varajohtaja sekä Sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy käytettävien sähköisten palveluiden avulla -osahankkeen vetäjä.

Sari Kujala
Psykologi, FT (Ihmisen ja koneen vuorovaikutus). Olen vanhempi yliopistolehtori eli opetan ja teen tutkimusta.

Mitä teet parhaillaan DigiIN-hankkeessa?

Olen DigiIN-konsortion varajohtaja ja yhden osahankkeen hankevetäjä.
Sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy käytettävien sähköisten palveluiden avulla

Mitkä ovat DigiIN-hankkeen tärkeimmät tavoitteet?

Tärkein tavoite on tuottaa tieteellistä tietoa ja käytännön ratkaisuja siihen, että mahdollisimman moni suomalainen saa halutessaan hyötyä ja iloa sähköisistä palveluista.

Mitkä ovat oman teema-alueesi keskeisimmät aiheet?

Tutkimme erityisesti sähköisten palveluiden laatua, miten ne voidaan suunnitella kaikille helppopääsyisiksi, käytettäviksi ja kustannusvaikuttaviksi.

Miten niitä tutkitaan ja kuinka saadaan vastauksia?

Kartoitamme kysely- ja haastattelututkimuksien avulla, millaisia kokemuksia ihmisillä on nykyisistä sähköisistä palveluista, mitä hyötyjä ja haasteita niihin liittyy. Haastattelujen avulla pyrimme ymmärtämään erityisesti ikäihmisten arkipäivää ja miten sähköiset palvelut voisivat olla apuna.
Tänä keväänä teemme myös oirearvioiden käytettävyystestauksia kehitysvammaisten ja ikäihmisten kanssa. Tavoitteena on selvittää, miten vaikeita lääketieteellisiä termejä sisältävien palvelujen kognitiivista saavutettavuutta voidaan kehittää, niin että ne olisivat kaikille helpompia käyttää.

Millaisia tuloksia on tullut?

Ikääntyneetkin kokevat käytännön hyötyä sähköisistä terveyspalveluista esimerkiksi laboratoriotulosten tarkistamisessa, mutta palveluiden selkeydessä ja helppokäyttöisyydessä on vielä kehitettävää. Sähköisistä palveluista toivottaisiin myös tukea elämäntapamuutoksiin kuten laihduttamiseen vuorovaikutteisella ja motivoivalla tavalla.

Millaisena näet digitaalisten palvelujen tulevaisuuden?

Digitaaliset palvelut lisääntyvät, mutta toivottavasti jatkossa keskitymme niiden laatuun ja ihmiskeskeisyyteen enemmän kuin määrään. Digitaaliset palvelut ovat apuvälineitä eivätkä ne korvaa ihmistä.

Miksi digitaaliset palvelut ovat tärkeitä?

Digitaaliset palvelut auttavat ihmisiä asioiden hoidossa ja voimaannuttavat ihmisiä osallistumaan terveydensä hoitoon. Monet sairaudet voidaan ennaltaehkäistä tai niiden etenemistä hidastaa, kun apua saa matalalla kynnyksellä ja ihmisiä tuetaan elintapamuutoksissa. Korona-aikaan niiden avulla voidaan vähentää fyysisiä kontakteja.

Onko aihetta tai toimintaa, jota mielestäsi ei voida tai ei kannata ”sähköistää”?

Lääkärin, fysioterapeutin ja muiden ammattilaisten on nähtävä asiakkaansa monimutkaisissa tapauksissa, ihmiset eivät ole aina hyviä sanallistamaan ongelmiaan ja kokonaisvaltainen hoito vaatii kasvotusten kohtaamista. Kaikki asiakasryhmät eivät myöskään pysty käyttämään sähköisiä palveluita.

Mitä digitaalista palvelua käytät itse paljon (työssäsi tai vapaa-ajallasi) ja voit suositella muillekin?

Käytän Duodecimin Terveyskirjasto.fi-palvelua sekä työssä että vapaa-ajalla. Suunnittelemme juuri oirearvioiden käytettävyystestauksia ja olemme tarkistaneet sairauksien tyypillisimpiä oireita sieltä. Terveyskirjasto on luotettava tietolähde sairauksista, lääkkeistä ja omahoidosta, joten voin lämpimästi suositella sitä.

Onko sinulla ollut ongelmia jonkin käyttämäsi sähköisen palvelun kanssa – miten ratkaisit ongelman tai miten haluaisit kehittää palvelua?

Kyllä sitä säännöllisesti tapahtuu ja myös tietotekniikan ammattilaisille. Viime aikoina nettiruokakaupat ovat olleet yllättävän hankalakäyttöisiä. Olisi hienoa, jos tuoteluettelossa näkyisi tuotteen koko nimi, hakutoiminto toimisi luotettavammin ja esimerkiksi tuloksia voisi rajata vaikka vegaaniruokavalioon. Ostokset voisivat myös automaattisesti tallentua niin, etteivät ostoskorin valinnat katoaisi kesken ostostenteon.

Mitä teet, kun haluat pitää tauon työstäsi (tutkimuksestasi)?

Tähän vuodenaikaan lähden hiihtämään tai osallistun taukojumppaan tietokoneen välityksellä.