Tietotekniikan käytöllä ja ikääntyvien elämänlaadulla on havaittu selkeä ja positiivinen yhteys toisiinsa. Digitaalisten toimintojen käyttö voi parantaa ikäihmisten elämänlaatua, sillä se innostaa heitä opettelemaan uusien teknologioiden käyttöä ja näin pitää yllä kognitiivisia kyvykkyyksiä.

Sivuutin ikääntyvien elämänlaatua kandidaatintutkielmassani ”Sähköiset terveyspalvelut ikäihmisille: Saatavuus ja saavutettavuus sähköisten palveluiden haasteena”. Ikääntyvät voivat helposti jäädä koko ajan enemmän digitalisoituvien terveyspalvelujen ulkopuolelle, varsinkin kun korona on vauhdittanut terveyspalveluiden digitalisaatiota.  Tein tutkielmassani katsauksen siihen, miten teknologia voi vaikuttaa ikääntyvien elämänlaatuun positiivisesti.

Tietotekniikasta virkeyttä ja aktiivisuutta arkipäiviin

Uusien digitaalisten toimintatapojen oppiminen parantaa ikääntyneen itsetuntoa: se lisää luottamusta omiin kykyihin ja osaamiseen, arvokkuutta sekä itsenäisyyden, onnistumisen, pätevyyden ja henkisen kasvun tunteita. Pienilläkin digitaalisilla muutoksilla voidaan saada aikaan suuria tyytyväisyyden tunteita.

Tutkimukset osoittivat, että ikääntyneet, jotka kokeilivat tietotekniikan käyttöä, havaitsivat muistinsa parantuneen ja virkeytensä lisääntyneen. Tietotekniikan käyttö lisäsi myös sosiaalista aktiivisuutta. Tietotekniikka ei välttämättä poista yksinäisyyden tunnetta, mutta se voi auttaa vahvistamaan omaa sosiaalista verkostoa ja lisätä mahdollisuutta olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tietotekniikalla voidaankin auttaa ikääntyvää olemaan yhteydessä ystävien sekä perheen kanssa esimerkiksi silloin, jos toimintakyky on laskenut jo huomattavasti niin, että hän ei enää pärjää kotonaan eikä pysty tapaamaan ystäviään.

Tietotekniikan käyttö voi myös innostaa ikääntyneitä seuraamaan ja ylläpitämään omaa hyvinvointiaan. Siten se voi lisätä ikääntyvien omaa aktiivisutta, osallisuutta ja vaikuttamista omaan terveydenhoitoonsa. Sähköiset terveyspalvelut voivat helpottaa vuorovaikutusta potilaiden ja henkilökunnan välillä erityisesti pitkäaikaissairaiden hoidossa, jossa hoidon jatkuvuus ja terveydenhuollon ammattilaisten tuki on tärkeää.

Elämänlaatu yhteydessä sähköisten terveyspalveluiden käyttöön

Elämälaadun todettiin olevan yhteydessä siihen, haluavatko ikääntyneet käyttää sähköistyviä palveluja vai eivät. Tutkielmassa havaittiinkin, että ikääntyneiden pitää saada sähköisistä palveluista oikeanlainen kokemus, että he kokevat sähköisten terveyspalveluiden hyödyntävän heidän arkipäiviään. Uudella teknologialla voi kuitenkin olla myös huonoja puolia, jos ikääntyvien näkökulmaa ei ole huomioitu palvelujen ja teknologioiden suunnittelussa. Ilman heille suunnattua suunnittelua sähköiset terveyspalvelut voivat enemmän kuormittaa ikääntyviä kuin tuoda heille iloa.

Tutkimuksien mukaan siis tietotekniikka ja sähköiset terveyspalvelut voivat tuoda ikääntyvien elämään uusia toimintatapoja, jotka voisivat auttaa heitä tuntemaan olonsa paremmiksi. Elämänlaadun paranemisen vuoksi onkin erityisen tärkeää, että suunnittelussa huomioidaan kaikkien sukupolvien näkökulmat. Eihän kukaan halua käyttää palveluja, joista ei koe mitään hyötyä.

Lähteitä:

Gjevjon, E. R. & Oderud, T. & Wensaas, G. H. & Moen, A. (2014). Nursing informatics 2014: Toward a Typology of Technology Users: How Older People Experience Tech-nology’s Potential for Active Aging. Amsterdam: IOS Press. Doi: https://doi.org/10.3233/978-1-61499-415-2-25

Heart, T. (2010). Older adults: Are they ready to adopt health-related ICT? International journal of medical informatics, 82, e209-e231. https://doi.org/10.1016/j.ijme-dinf.2011.03.002

Wildenbos, G. A., & Maasri, K., & Jaspers, M., & Peute, L. (2018). Older adults using a patient portal: registration and experiences, one year after implementation. Digital Health, 4, 1-9. https://doi.org/10.1177/2055207618797883

Sosiaali- ja terveysministeriö (2010). Teknologia ja etiikka sosiaali- ja terveysalan hoidossa ja hoivassa. ETENE- julkaisuja 30. Helsinki: Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE. Sosiaali- ja terveysministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3081-0