DigiIN-hankkeessa selvitämme, mitkä tekijät estävät digitaalisten terveys- ja hyvinvointipalvelujen käyttöä esimerkiksi ikääntyneiltä tai maahanmuuttajilta.

Kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että siirtolaistaustaisilla ihmisillä on muuta väestöä suurempi riski jäädä terveyspalveluiden ulkopuolelle kieliongelmien, kulttuurisyiden ja sosioekonomisten tekijöiden vuoksi. Ikääntymiseen liittyvä toimintakyvyn heikkeneminen, terveysongelmat ja esimerkiksi muistisairaudet liitettynä siirtolaisuustaustaan luovat erityisen tarpeen kulttuurisensitiiviselle hoivalle. Lisätään tähän vielä palvelujen digitalisoituminen – miten ikääntyvät maahanmuuttajat pärjäävät siinä?

CHARM on ensimmäinen edustava tutkimus ikääntyneiden maahanmuuttotaustaisten ihmisten elämästä, josta tiedämme hyvin vähän sekä Suomessa että laajemmin Euroopassa.

Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön Helsingin tutkimusryhmä kartoitti Suomessa asuvien yli 50-vuotiaiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä postikyselyllä. CHARM-kyselyssä selvitettiin vastaajien toimeentuloa ja asumista, terveyttä, sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä, sosiaalisia suhteita sekä avun antamista ja saamista Suomessa ja ylirajaisesti, kotoutumista Suomeen, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja identiteettiä sekä teknologian käyttöä.

Kysely lähetettiin vuoden 2019 toukokuussa 3000 satunnaisesti valitulle yli 50-vuotiaalle venäjänkieliselle Suomessa. Kysely herätti jo ennakkoon mielenkiintoa ja siitä uutisoitiin myös Venäjällä. Kysely onnistui hyvin: 36 % tavoitelluista vastasi kyselyyn (1082 vastaajaa). Vastaajista noin puolet oli miehiä ja vanhimmat vastaajat yli 90-vuotiaita.

Pidentyvä eliniänodote luo uudenlaisia paineita sote-palveluille

Teknologian, lääketieteen ja elinolosuhteiden kehittymisen myötä ihmisten eliniänodote on pidentynyt huomattavasti länsimaissa. Euroopan tilastokeskuksen Eurostatin mukaan jo yli 19 % eurooppalaisista on yli 65-vuotiaita ja ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan tulevien vuosikymmenien aikana. Myös Euroopan siirtolaistaustainen väestö ikääntyy kovaa vauhtia ja ikääntyneiden ja eläkeikää lähestyvien maahanmuuttajien määrän kasvu on ollut jyrkkää.

Tämä luo uudenlaisia paineita sosiaali- ja terveyspalveluille sekä vanhustenhoidolle, josta Suomessakin on keskustelu kiihkeästi.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että usein maahan saapuvat maahanmuuttajat ovat suhteessa terveempiä kuin paikalliset asukkaat. Tähän viitataan terveen siirtolaisen vaikutuksena (healthy migrant effect). Pidempi seuranta on kuitenkin osoittanut, että tämä vaikutus heikkenee pidentyvän maassaoloajan myötä.

Ilmiön taustalla on arveltu olevan heikompi sosiekonominen asema, syrjintäkokemukset tai heikot työolot. Lisäksi maahanmuuttajat saattavat omaksua uudessa kotimaassa ruokailuun tai esimerkiksi päihteiden käyttöön liittyviä epäterveellisiä tapoja, jotka heikentävät heidän terveyttään. Myös lähtömaassa ja matkalla koettu stressi ja traumaattiset kokemukset voivat nousta pintaan mielenterveysongelmina uudessa kotimaassa. Valtaväestöön verrattuna maahanmuuttajilla on esimerkiksi suurempi riski kärsiä masennusoireista.

Ikääntyminen tuo mielenkiintoisen näkökulman maahanmuuton ja terveyden yhteyksien tutkimukseen. CHARM-aineistossa on venäjänkielisiä monenlaisista eri taustoista. Osa on asunut maassa nuoruudesta lähtien, toiset taas ovat saapuneet maahan vasta viime vuosina.

Digitaalinen syrjäytyminen voi syventää sosiaalista syrjäytymistä

Digitalisaatio muokkaa myös terveyspalvelujamme ja Suomi nähdään edelläkävijänä erilaisten digitaalisten palvelujen käyttöönotossa. Digitaalisten palveluiden nähdään säästävän rahaa ja helpottavan ihmisten asiointia. Diginäppärälle nuorelle omien terveystietojen tarkastelu tai hintojen ja palvelujen vertaaminen ja ajanvaraus sähköisesti toimivat usein helposti omalla puhelimella.

Digitalisaatiolla on kuitenkin myös toinen puoli, johon viimeaikainen tutkimus on alkanut kiinnittää huomiota. Puhutaan digitaalisesta kahtiajaosta tai kuilusta (digital divide). Kuilulla viitataan sekä maantieteellisiin eroihin esimerkiksi internetin tai tietokoneiden käytössä, mutta nykyään yhä enemmän eri yhteiskuntaluokkien ja ihmisryhmien erilaisiin mahdollisuuksiin käyttää digitaalisia palveluita ja hyötyä niistä. Ihmiset, jotka ovat eniten esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeessa ovat usein muuta väestöä heikommassa asemassa koulutuksen, digiosaamisen ja taloudellisten resurssien suhteen.

Etenkin ikääntyneiden tai esimerkiksi kielitaidottomien näkökulmasta digitalisaatio saattaa olla este palvelujen saamiselle. Voidaan puhua tietynlaisesta noidankehästä, kun sosiaalinen syrjäytyminen johtaa digitaaliseen syrjäytymiseen, joka edelleen syventää sosiaalista syrjäytymistä. CHARM-tutkimus antaa tärkeää uutta tietoa digilaitteiden ja digitaalisten julkispalveluiden käytöstä ikääntyvien maahanmuuttajien näkökulmasta.

Laura Kemppainen, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto
DigiIN-hanke sekä Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö

CHARM-tutkimus

Blogiteksti aiheesta on julkaistu aiemmin Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen blogissa